Kuluttajat-Konsumenterna ry - TUTKIMUS EUROOPAN UNIONIN YLEISEN EDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA

Euroopan Komission huhtikuussa 2006 julkaistu tiedonanto "Implementing the Community Lisbon programme - Social services of general intrest in the European Union", ilmoitti kaksivuotisten raporttien muodossa olevasta valvonta- ja dialogityövälineestä joka otetaan käyttöön vuonna 2007. Tavoitteena on parantaa sekä palveluntarjoajien ja sidosryhmien sekä toisaalta Komission tietämystä EU:n yleisen edun sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanteesta ja yhteisön sääntöjen soveltamisesta ja vaikutuksista näiden palveluiden kehittämiseen.

Linkin (ks. tekstin lopussa) dokumentti esittää yhteenvetoraportin suuresta tutkimuksesta, jonka Euroopan Komissio, DG Employment, Social Affairs and Equal Opportunity toimeksiantoivan European Centren:n johtamalle konsortiolle. Päämääränä oli saada perustietoa tälle valvonta- ja dialogivälineelle tiedonkeruun harjoittamisen muodossa.

European Centre for Social Welfare Policy and Research:in konsortiokumppanit tässä projektissa ovat International Centre of Research and Information on the Public, Social and Cooperative Economy, Liège (CIRIEC) ja Institute for Social Work and Social Education (ISS), Franfurt/Main.

Sosiaalipalvelut ovat laajenneet parin viime vuosikymmenen aikana, johtuen muuttuvista väestönrakenteista, perheiden muuttuvasta roolista ja epävirallisista verkostoista sekä kasvavasta huolesta liittyen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden uusiin uhkiin. Tämän seurauksena työllisyyden nousu pohjautui suurelta osin sosiaalipalvelun alueella perustettuihin työpaikkoihin, jotka on täytynyt rahoittaa julkisen budjetin kasvavilla osuuksilla ja enenevässä määrin yksityisten talouksien kautta.

Sosiaalipalveluiden laajenemista seurasi uusien ohjausmekanismien kohdentamis- ja hajauttamisprosessien esilletulo kuin myös osakkeiden siirtoa hyvinvoinnin sekavassa taloudessa (uudet sidosryhmien quasi-markkinat).

Lisäksi verkostoituminen, koordinointi ja integrointi tähän asti jaettujen alueiden ja toimijoiden välillä on myötävaikuttanut yhä monimutkaisempien sosiaalisen palvelun järjestelmien syntyyn. Nämä kehitykset alkoivat yksittäisissä maissa eri tasoilta, johtuen poliittisesta, historiallisesta ja kulttuurisesta kontekstista. Mutta sosiaalipalveluiden nykyaikaistaminen kansainvälisessä perspektiivissä ja uudistuksen arviointi ovat alikehittyneitä, joka on vastakohtana niiden kasvavalle tärkeydelle. Lisähankaluuksia ilmenee, jos viranomaiset eivät ole erityisesti määritelleet sosiaalipalveluita "yleisen edun palveluina".

Eri jäsenmaissa olemassaolevia, erilaisia laadukkaita kehitysmekanismeja ja laadunvalvontapolitiikkaa voidaan käyttää, jotta opitaan muilta. On kuitenkin tärkeää investoida lisää metodeihin, instituutioiden rakentamiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen, jotta sosiaalipalveluiden käyttäjäystävällisyys ja vastuun parannukset toteutetaan.

Tämä tutkimus on kerännyt tietoja ja kuvaesimerkkejä parantamaan sekä palvelun tarjoajien että Euroopan Komission tietoja kysymyksistä, jotka liittyvät EU:n sääntöjen käyttöönottoon sosiaalipalveluiden kehittämiseksi. Tutkimus kattaa laajan joukon aiheita koskien kaikkia yleisen edun sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta se tutki myös viittä sektoria yksityiskohtaisemmin kahdeksassa eri maassa: Tsekin tasavallassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Hollannissa, Puolassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.